Koulutusviennistä on viime aikoina uutisoitu paljon, ja tämän vuoden elokuussa opetusministeri Krista Kiuru asettikin selvityshenkilöryhmän laatimaan toimenpideohjelman koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen asiasta voit lukea tästä.
Jyväskylän seminaarissa puhujina olivat muun muassa CIMOn johtaja Pasi Sahlberg, EduCluster Network Finlandin Elise Tarvainen ja Tiina Raatikainen sekä Metso Oyj:n johtaja Reijo Heinämäki. Lisäksi Tarinateatteri Hurina avasi upeasti osallistujien avustuksella improvisaation keinoin koulutusviennin mahdollisuuksia ja haasteita. Iltapäivällä jakaannuttiin työpajoihin pohtimaan koulutusosaamisen vientiä eri näkökulmista. Päivän ohjelmaan voi tutustua tästä.
Koulutusosaamisen myynti on hyvin monitahoinen asia ja liiketoiminta-alueina voivat olla esimerkiksi tutkintokoulutus, täydennyskoulutus yrityksille tai oppilaitoksille, koulutusteknologiat jne.
Valtion tason keskustelu koulutusosaamisen viennistä on painottunut lähinnä korkeakoulupuolelle eikä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista ole juurikaan puhuttu. Kuitenkin esimerkiksi Venäjällä ollaan hyvin kiinnostuneita nimenomaan ammattikoulutuksesta, sen laadusta sekä siitä, kuinka ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on Suomessa onnistuttu lisäämään. Haasteena on kuitenkin se, kuinka saada koulutuksen viennistä kannattavaa, sillä maassamme julkisen puolen henkilöstökulut ovat suuret ja näin ollen koulutuksen hinta nousee korkeaksi.
Ammatillisen koulutusosaamisen vienti – mahdollisuudet ja vaatimukset? -työpajassa Suomen ammatillisen koulutuksen vahvuuksina nähtiin mm.:
- työelämäyhteistyö kuten esim. työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt;
- osaaminen ammattitaitokilpailutoiminnassa (esim. Taitaja-kisat);
- ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääntyminen;
- arviointijärjestelmä;
- ammattikoulutuksen yleissivistävyys;
- elinikäisen oppimisen valmiudet;
- ammatillisen koulutuksen laatu;
- hyvinkoulutetut suomalaiset opettajat;
- hyvä opiskelijahuoltojärjestelmä.
Valtion tasolta tarvitaan tukea, jos koulutusosaamisen vientiä halutaan lisätä. Tämän ohella tarvitaan kansallinen toimija, joka kokoaa pienet toimijat yhteen. Oppilaitosten ja yritysten tulee verkottua ja tarkastella keskenään, miten erityisosaamista voisi eri toimijoiden välillä jakaa. Kuten missä tahansa liiketoiminnassa myös koulutusosaamisen myymisessä asiakas on kuningas ja ensin on tiedettävä, mitä asiakas todella tarvitsee eikä myydä niin sanotusti hiekkaa Saharaan.
SAMI ja Esedu ovat Eastway 2 -hankkeen puitteissa edistäneet oppilaitosten koulutusosaamisen myyntiä venäläisille ja joitakin koulutuksia on jo toteutettukin. Työ jatkuu edelleen.
Ensi viikolla ollaankin jo ammattitaitokilpailujen tunnelmissa, kun matkaamme itärajan toiselle puolen Viipuriin ja Pietariin, joten muistathan lukea päivitykset myös tuosta reissusta!
Terveisin,
Noora ja Riikka



