torstai 27. maaliskuuta 2014

Ensimmäiset suomalais-venäläiset ammattitaitokilpailut SAMIssa

Maaliskuun puolivälin jälkeen SAMIssa tehtiin eräänlaista historiaa. Tiistaina 18.3. SAMIssa nimittäin järjestettiin ensimmäiset laatoituskilpailut, joissa oli yksi osallistuja myös Venäjältä. Keskiviikkona 19.3. pistettiin vielä paremmaksi, sillä jo perinteeksi muodostuneisiin Suomen Hitsausteknillisen yhdistyksen Savonlinnan osaston järjestämiin hitsauskilpailuihin osallistui peräti kaksi Venäjältä saapunutta opiskelijaa.

Laatoituskilpailun voiton vei SAMIn opiskelija Alexey Shishkin ja toiseksi tuli pietarilaisen Rakennusteollisuuden ja kaupunkitalouden ammattiopiston opiskelija Sergey Sokolov. SAMIn Niko Ahokas oli kolmas ja Esedun Niko Pöyhönen neljäs. Erot tuloksissa olivat pienet ja taso korkea.

Laatoitustehtävä

Voittaja Alexey Shiskin

Laatoittajan työkalupakki

SAMIn Niko Ahokas


Kilpailussa oli 4 osallistujaa.


Tuomarit ja tulkki arvioivat töitä
Hitsauskilpailussa oli omat sarjansa 1. vuosikurssin opiskelijoille, 2.-3. vuosikurssin opiskelijoille sekä ammattilaisille. Hitsauksen 2. vuosikurssin opiskelijat Anton Tikhomirov ja Emil Krotov Venäläisen perinteisen kulttuurin ammattiopistosta sijoittuivat kisassa neljänneksi ja seitsemänneksi. Muut opiskelijasarjojen sijoitukset menivät SAMIn hitsauksen ja talotekniikan opiskelijoille ja Esedun hitsauksen opiskelija Saku Pelkonen oli sarjassaan toinen.

Hitsauskilpailun tehtävät

Venäläiset opiskelijat ja opettaja sekä tulkit

Hitsaus käynnissä
Kilpailutyöt (etualalla opiskelijoiden työt, levyt taaempana ovat ammattilaisten)

Kilpailujen tiimellyksessä opettajat ja asiantuntijat pääsivät vertailemaan oppilaitostensa toimintaa ja koulutusten sisältöjä. Mietittiinpä yhdessä jo tulevaakin ja venäläisille esitettiin kutsu saapua kilpailuihin myös ensi vuonna. Myös pääosan esittäjät eli opiskelijat tutustuivat toisiinsa ja uusia ystävyyssuhteita solmittiin.

Uusia kilpailuja odotellessa!
Noora

tiistai 25. maaliskuuta 2014


Hei taas!
Kevät keikkuen tulevi!

Eastway 2 -hankkeessa on totuttuun tapaan myyty koulutuksia, kilpailtu ja lähetetty opiskelijoita Venäjälle. Ajattelin alun perin kirjoitella myydyistä koulutuksista, mutta koska asiaan kuuluvat synnytystuskat, lehmän hermot ja diplomatia sekä väsymyksen mutta onnellisuuden tunne käytiin täällä läpi jo marraskuussa, kirjoitankin jostakin ihan muusta. Kirjoitan tänään tapahtuneesta.
 
Tänään projektipäällikkö ja projektiasiantuntija pysähtyivät ja pyhittivät päivän kerättyjen kokemusten summaamiselle. Olemme tahoillamme tehneet työtä ja tulosta, ja nyt pysähdyimme makustelemaan ja tuomaan kokemukset ja tulokset hankkeen yhteiseksi rikkaudeksi.

Tavoitteemme ovat yhtenevät, koska teemme työtä samassa hankkeessa. Niin pitääkin olla. Tämän lisäksi suhtaudumme työhömme samalla tavalla: laitamme itsemme likoon kun on sen aika, iloitsemme asian etenemisestä ja olemme yhtälailla puhki ja tyhjiä mutta onnellisia aina kilpailu-, koulutus- tms. proggiksen päätyttyä. Tämä ei ole itsestään selvää, mutta helpottaa hankkeen toteuttamista ja mikä tärkeintä, toistemme ymmärtämistä.
 
Henkilökohtaista kontaktia ei voi kyllin korostaa. Sähköpostit ja puhelimet ovat tehokkaita työvälineitä, mutta työn todellinen suola on ihmisten välinen kommunikointi. Venäläisistä sanotaan, että heille on henkilökohtainen kontakti tärkeää, että Venäjällä asioita saa paremmin eteenpäin, jos on henkilökohtainen kontakti. Eipä Suomessa meininki paljon tuosta eroa. Totuus on myös se, että ihmiset näitä asioita tekevät ja yhteistyötä toteuttavat, eivät organisaatiot. Vain kollega voi tarjota vertaistukea.

Hankkeessamme tapahtuu koko ajan niin paljon, että joka päivä voisi kertoa erilaisista motivaatioon vaikuttavista asioista. Tänään valitsin tämän. Ja kun välillä pysähtyy, jaksaa taas hektistä menoa.